Wivi LönnFrom Wikipedia, the free e

Wivi Lönn
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jump to: navigation, search
Olivia Mathilda Lönn

Born May 20, 1872
Tampere, Grand Duchy of Finland

Died December 27, 1966 (aged 94)
Helsinki, Finland

Nationality Finnish
Awards Architectural prize of School of Economics of Tampere, title of "Professor" by the Finnish Association of Architects

Buildings Estonia Theatre

Projects Uusi Ylioppilastalo

Design Sodankylä Geophysical Observatory
Wivi Lönn (20 May 1872 – 27 December 1966) born as Olivia Mathilda Lönn was a Finnish architect. She was the first woman to be awarded the honorary title of "Professor" by the Finnish Association of Architects.[1]
Contents
[hide]
• 1 Early life and education
• 2 Later career
• 3 Notable buildings
• 4 See also
• 5 References
• 6 External links
Early life and education[edit source | edit]
Olivia Mathilda Lönn was born in the village of Onkiniemi, near Tampere on May 20, 1872. Her father was Wilhelm Lönn, a local brewer, and her mother Mathilda Siren. After graduating from the Industrial School of Tampere she moved to Helsinki. From 1893 to 1896 she studied architecture at the Polytechnic University of Helsinki. During the same period, she won first prize in several architectural competitions.[1] During her life she developed a close friendship with Hanna Parviainen, with whom she collaborated many times.
Later career[edit source | edit]


Estonia Theatre
Her graduation from the university of Helsinki was followed by the establishment of her architectural office, making her the first independently practising female architect of Finland.[1][2] In 1904 she won the first architectural prize in a contest of the School of Economics of Tampere.[2] From 1909 to 1913 Wivi Lönn and Armas Lindgren designed and built the Estonia Theatre in the Art Nouveau style, and the Uusi Ylioppilastalo.[3] In 1913 she moved to Jyväskylä, where she developed several architectural projects, among them a school, a factory, and several other buildings. In 1913 the Sodankylä Geophysical Observatory, designed by her, was also completed.
In the 1910s she designed the mansion in Jyväskylä of Alvar Aalto, a well-known Finnish architect. The project was finished in 1915.[4] In the 1920s she cooperated with Hanna Parviainen in many architectural projects in the area of Jyväskylä, such as nursery schools, health care stations, a church and a library. At the same time she designed and built the headquarters of the Young Women's Christian Association (YWCA) in Helsinki. In 1945 the Sodankylä Geophysical Observatory, designed by her, was also completed. In 1956 she became the first woman to be awarded the honorary title of the "Professor" by the Finnish Association of Architects.[1]
Wivi Lönn died on December 27, 1966 in Helsinki.
Notable buildings[edit source | edit]
• Uusi Ylioppilastalo, 1910
• Korp! Sakala convent, 1911
• Estonia Theatre, 1913
• Sodankylä Geophysical Observatory, 1945
Wivi Lönn
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olivia Mathilda Wivi Lönn

Syntynyt 20. toukokuuta 1872
Tampere

Kuollut 27. joulukuuta 1966 (94 vuotta)
Helsinki

Ammatti arkkitehti

Vanhemmat Mathilda Lönn, panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn


Säästöpankkirakennus Oulussa
Olivia Mathilda "Wivi" Lönn (20. toukokuuta 1872 Tampere – 27. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea. Wivi Lönn opiskeli Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896.[1]
Sisällysluettelo
[piilota]
• 1 Työura
o 1.1 Omia töitä
 1.1.1 Ennen vuotta 1910
 1.1.2 1910-luku
 1.1.3 1920–1940-luvut
o 1.2 Yhteisiä töitä
• 2 Lähteet
• 3 Aiheesta muualla
Työura[muokkaa]
Wivi Lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) hän työskenteli kotikaupungissaan Tampereella opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin arkkitehtitoimistoissa. Työskennellessään Tarjanteen toimistossa osallistui hän Kansallisteatterin piirtämiseen. Wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi työskenteli Nyströmin toimistossa. Eräs heistä oli Armas Lindgren, jonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia. Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti oman arkkitehtitoimiston. 1900-luvun alussa Tampereella asuessaan Lönn voitti suuren osan arkkitehtuurikutsukilpailuista.[2]
Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Hän asettui asumaan "Älylässä" (nyk. Jyväskylän Mattilan kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta. Toinen työskentelyvaihe päättyi, kun Lönn vuonna 1918 muutti ensin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen, vuodesta 1922 itsenäiseen huvilakaupunkiin Kulosaareen.
Kolmannen, Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun. Säynätsaloon valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan. Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa, kun rakennustyyli vaihtui 1920-luvun klassismista funktionalismiin.[3]
Wivi Lönn on haudattu kotikaupunkiinsa Tampereen Kalevankankaalle.
Omia töitä[muokkaa]
Ennen vuotta 1910[muokkaa]


Yksityiskohta Turun Ruotsalaisesta yhteiskoulusta
• Pyynikin koulu, ent. Hämeenpuiston koulu, Suomalainen Tyttökoulu, Tyttölyseo, Tampere (1902)
• Talouskoulu, Tampere (1902–04)
• Kuokkalan kartano, Jyväskylä (1904)
• Aleksanterin kansakoulu, Tampere (1906)
• Keski-Suomen Kirjailijatalo, ent. Stooren talo, Jyväskylä (1906)
• Kaukajärven kartano, Messukylä (nyk. Tampere; 1906) (purettu)
• Tampereen paloasema, Tampere (1907)
• Nuolialan kansakoulu, Pirkkala (1907)
• Kotitalouskoulu, Karjaa (1907)
• Kesärannan kesähuvila, Teisko (1907)
• Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908)
• Haiharan puutarhapaviljonki, Tampere (1908) (purettu)
• Kesämaan kesähuvila, Teisko (1908)
• Pispalan kirkko, Pohjois-Pirkkala (myöhemmin Tampere, 1908) (paloi 1968)
• Ebeneser-talo, Helsinki (Sörnäinen) (1908)
• Mikkelin yhteiskoulu, Mikkeli (1908–09)
• Ruotsalainen yhteiskoulu, Turku (1909)
1910-luku[muokkaa]


Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu.
• Korporaatio Sakala, Tartto, Viro (1910)
• Kirkkokatu 10, ent. Oulun aluesäästöpankki, Oulu (1911)
• Säästöpankin talo, Tampere (1911)
• Tampereen kauppaoppilaitos, Tampere (1911)
• Tampellan isännöitsijän asunto, Tampere (1912)
• Yhteislyseo, Rauma (1912)
• Joensuun vapaaopisto, entinen Joensuun yhteiskoulu, Joensuu (1912)
• Kaupungin kansakoulu, Puistokoulu, Jyväskylä (1912)
• Estonia-teatteri Tallinnassa (1913) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
• Yhteiskoulu, Rovaniemi (1914)
• Vanha kaupunginkirjasto (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö), nyk. Jyväskylän yliopiston hallintorakennus Rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
• Keski-Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, Haapavesi (1917)
• Kansakoulu, Savonlinna (1917)
1920–1940-luvut[muokkaa]


Uusi ylioppilastalo, Helsinki (Armas Lindgren ja Wivi Lönn)
• Villa von Konov, Kulosaari, ensin Helsingin maalaiskunta, vuodesta 1922 Kulosaaren huvilakaupunki – nyk. Helsinki (1920)
• Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921–23) (osa purettu)
• Yhteiskoulu, Rovaniemi (1922)
• Lastentalo, Hyvinkää (1923)
• Kansakoulu, Savonlinna (1926)
• NNKY:n talo (Hospitz), Savonlinna (1930)
• Observatorio, Nurmijärvi (1940–41)
• Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)
Yhteisiä töitä[muokkaa]
• Sakala-korporaation (osakunta) talo, Tartto, Viro (1911) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
• Uusi Ylioppilastalo, Helsinki, (1912) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
• Estonia-teatteri, Tallinna, Viro (1913) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
• NNKY:n talo (Hotelli Helka), Helsinki (1928) yhdessä Aili Salli Ahteen kanssa

Wivi Lönn (1872-1966) oli ensimmäinen suomalainen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän opiskeli arkkitehdiksi 1890-luvulla, aikana jolloin naisia hyväksyttiin rakennusalan kouluihin ainoastaan poikkeusluvalla. Lönn oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, mutta hänen uraansa ja töihinsä kohdistettu mielenkiinto on jäänyt usein aikakauden miespuolisten mestareiden varjoon. Viime vuosikymmeninä Wivi Lönniä on alettu arvostaa yhä enemmän merkittävänä suomalaisena arkkitehtina sekä uranuurtajana, joka loi pohjaa koko naisarkkitehtikunnan syntyyn Suomessa. Hänen kunniakseen perustettiin Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta vuonna 1942 ja hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1959
Olivia (Wivi) Mathilda Lönn syntyi 20. toukokuuta 1872. Hänen isänsä, panimomestari Wilhelm Lönn, oli solminut avioliiton pirkkalaisen Mathilda Sirénin kanssa vuonna 1869. Wivi oli perheen toinen lapsi. Vanhimman pojan, Fredrik Wilhelmin eli Villen ja Wivin jälkeen perheeseen syntyi vielä poika Emil Arvid ja tytär Aina Maria. Perhe asui Tampereen Onkiniemessä, oluttehtaan läheisyydessä. Wilhelm Lönnin kuoltua toukokuun 23. päivänä 1888 Mathilda Lönnistä tuli neljän lapsen yksinhuoltaja ja elättäjä. Aluksi perhe asui vuokralla Amurissa, Puutarhakatu 27:ssä. Vuonna 1893 Mathilda Lönn osti talon Puutarhakatu 40:stä ja sai toimeentulonsa huoneita vuokraamalla.
Wivi Lönnin uravalintaan vaikutti hänen äitinsä antama esimerkki voimakkaasta ja itsenäisesti toimeentulonsa palkkatyöllä hankkivasta naisesta. Mathilda Lönn kannusti Wiviä taiteellisen uran luomisessa ja koulutuksen hankkimisessa, mihin hänen sukupolvensa naisille ei juurikaan annettu mahdollisuuksia. Äidin suvun (Sirén; sukua mm. eduskuntatalon suunnitelleelle arkkitehti J.S. Sirénille) puolelta lienevät periytyneet myös taiteelliset ja matemaattiset lahjat. Wivi Lönn on muistellut äidistään: "Minun äidistäni olisi tullut hyvä arkkitehti. Hän oli taiteellinen ja hän osasi tehdä kaiken kauniiksi. Hän oli aina kannustamassa minua uusiin suorituksiin" (Haastattelu Yhteishyvä -lehdessä 1/1962). Äidin kerrotaan avustaneen ujoa ja pidättyvää tytä

ผลลัพธ์ (ไทย) 1:

wivi lönn
จากวิกิพีเดียสารานุกรมเสรี
ข้ามไปที่: นำทาง, ค้นหา
โอลิเวีย Mathilda lönn

เกิด 20 พฤษภาคม 1872
ตัมเปเร, แกรนด์ขุนนางแห่งฟินแลนด์

เสียชีวิต 27 ธันวาคม 1966 (อายุ 94)
เฮลซิงกิฟินแลนด์
สัญชาติฟินแลนด์

รางวัลรางวัลสถาปัตยกรรมของโรงเรียนเศรษฐศาสตร์ของตัมเปเร, ชื่อของ "อาจารย์" โดยสมาคมฟินแลนด์ของสถ​​าปนิก

โรงละครอาคารเอสโตเนีย

โครงการ Uusi ylioppilastalo

ออกแบบSodankyläธรณีฟิสิกส์หอ
wivi lönn (20 พฤษภาคม 1872-27 december 1966) เกิดเป็นโอลิเวีย Mathilda lönnเป็นสถาปนิกชาวฟินแลนด์ เธอเป็นผู้หญิงคนแรกที่ได้รับรางวัลชื่อกิตติมศักดิ์ของ "อาจารย์" โดยสมาคมฟินแลนด์ของสถ​​าปนิก. [1]

เนื้อหา [ซ่อน]
• 1 ชีวิตในวัยเด็กและการศึกษา•
2 ต่ออาชีพ•
3
อาคารที่โดดเด่น• 4 เห็น
• 5 อ้างอิง
• 6 การเชื่อมโยงภายนอก
ชีวิตในวัยเด็กและการศึกษาแหล่ง [แก้ไข | แก้ไข]
โอลิเวีย Mathilda lönnเกิดในหมู่บ้านของ onkiniemi ใกล้ tampere เมื่อ 20 พฤษภาคม 1872 พ่อของเธอเป็น Wilhelm lönn, เหล้าและแม่ของเธอไซเรนเฉียบคม หลังจากจบการศึกษาจากโรงเรียนอุตสาหกรรมของตัมเปเรเธอย้ายไปเฮลซิงกิ1893-1896 เธอเรียนสถาปัตยกรรมที่มหาวิทยาลัยโปลีเทคนิคเฮลซิงกิ ในช่วงระยะเวลาเดียวกันเธอได้รับรางวัลครั้งแรกในการแข่งขันทางด้านสถาปัตยกรรมหลาย [1] ในช่วงชีวิตของเธอพัฒนามิตรภาพที่ใกล้ชิดกับฮันนา parviainen ซึ่งเธอร่วมมือหลายครั้ง
ต่ออาชีพ [แก้ไขแหล่งที่มา | แก้ไข]..


โรงละครเอสโตเนีย
เธอสำเร็จการศึกษาจากมหาวิทยาลัยเฮลซิงกิตามมาด้วยการจัดตั้งสำนักงานสถาปัตยกรรมของเธอทำให้เธอเป็นครั้งแรกสถาปนิกหญิงเป็นอิสระจากการฝึกฟินแลนด์. [1] [2] ในปี 1904 เธอได้รับรางวัลรางวัลสถาปัตยกรรมครั้งแรกในการแข่งขันของโรงเรียนเศรษฐศาสตร์ ของตัมเปเร[2] 1909-1913 wivi lönnและ armas ลินด์เกรนออกแบบและสร้างโรงละครเอสโตเนียในสไตล์นูโวศิลปะและ Uusi ylioppilastalo. [3] ใน 1913 เธอย้ายไปJyväskyläซึ่งเธอได้รับการพัฒนาโครงการสถาปัตยกรรมหลายโรงเรียนในหมู่พวกเขา โรงงานและอาคารอื่น ๆ อีกหลาย ใน 1913 หอSodankyläธรณีฟิสิกส์การออกแบบโดยเธอก็เสร็จสมบูรณ์.
ใน 1910s ที่เธอได้รับการออกแบบในคฤหาสน์Jyväskyläจาก Alvar Aalto, ที่รู้จักกันดีสถาปนิกฟินแลนด์ โครงการนี​​้ได้ดำเนินการเสร็จสิ้นในปี 1915. [4] ในปี ค.ศ. 1920 เธอให้ความร่วมมือกับฮันนา parviainen ในโครงการสถาปัตยกรรมในหลายพื้นที่ของJyväskyläเช่นโรงเรียนอนุบาลสถานีการดูแลสุขภาพ, คริสตจักรและห้องสมุดในเวลาเดียวกันเธอออกแบบและสร้างสำนักงานใหญ่ของหญิงสาวชื่อสมาคม (YWCA) ในเฮลซิงกิ ในปี 1945 หอSodankyläธรณีฟิสิกส์การออกแบบโดยเธอก็เสร็จสมบูรณ์ ในปี 1956 เธอกลายเป็นผู้หญิงคนแรกที่ได้รับรางวัลชื่อกิตติมศักดิ์ของ "อาจารย์" โดยสมาคมฟินแลนด์ของสถ​​าปนิก. [1]
wivi lönnเสียชีวิต 27 ธันวาคม 1966 ในเฮลซิงกิ.
อาคารที่โดดเด่น [แหล่งที่มาของข้อความ | แก้ไข]
• Uusi ylioppilastalo, 1910
• korp! Sakala คอนแวนต์, 1911
•เอสโตเนียโรงละคร, 1913
•Sodankyläหอธรณีฟิสิกส์, 1945
wivi lönn

วิกิพีเดีย loikkaa: valikkoon, Hakuun
โอลิเวีย Mathilda wivi lönn

syntynyt 20 toukokuuta 1872


ตัมเปเร kuollut 27 joulukuuta 1966 (94 vuotta)


เฮลซิงกิ ammatti arkkitehti

vanhemmat Mathilda lönn,panimomestari Emanuel Wilhelm lönn



säästöpankkirakennus oulussa โอลิเวียเฉียบคม "wivi" lönn (20 toukokuuta 1872 ตัมเปเร -. 27. joulukuuta 1966 เฮลซิงกิ) Oli Suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, Joka perusti โอมาน toimiston huomattava Osa hanen tuotannostaan​​ käsittää suomea koulurakennuksia ympäriwivi lönn opiskeli polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896. [1]

sisällysluettelo [piilota]
• 1 työura
o 1.1 omia töitä
 1.1.1 ennen vuotta 1910
 1.1.2 1910 luku
 1.1 3 1920-1940-luvut
o 1.2 yhteisiätöitä
• 2 •lähteet
3
aiheesta muualla työura [muokkaa]
wivi lönnintyöura jakaantuu kolmeen vaiheeseenensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) ฮันtyöskenteli kotikaupungissaan tampereella opettajiensa tarjanteen ja nyströmin arkkitehtitoimistoissa työskennellessään tarjanteen toimistossa osallistui piirtämiseen Han kansallisteatterin wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi toimistossa työskentelinyströmin ยุคheistä Oli ลินด์เกรน armas,jonka kanssa Han rakennuksia suunnitteli useita vuosisadan vaihteessa lönn arkkitehtitoimiston perusti โอมาน 1900 luvun alussa tampereella asuessaan lönn voitti suuren Osan arkkitehtuurikutsukilpailuista. [2]
wivi lönnin Veli Wille lönn houkutteli jyväskylään sisarensa muuttamaan ฮัน asettui asumaan "Älylässä" (nyk.Jyväskylän mattilan kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911 jyväskylässä asuessaan Han suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta toinen työskentelyvaihepäättyi, คุงlönn vuonna 1918 muutti ensin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen, vuodesta 1922 itsenäiseen huvilakaupunkiin kulosaareen.
kolmannen,Helsingin vaiheen aikana Han keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun säynätsaloon valmistui Tana aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi Han piirsi Sinne omakotitaloalueen asemakaavan lönn lopetti arkkitehdin työtlähes kokonaan 1930 luvun alussa, คุง rakennustyyli vaihtui 1920 luvun klassismista funktionalismiin. [3]
wivi lönnเมื่อ haudattu kotikaupunkiinsa Tampereen kalevankankaalle.
omia töitä [muokkaa]
ennen vuotta 1910 [muokkaa]


yksityiskohta Turun ruotsalaisesta yhteiskoulusta
• Pyynikin koulu ENT, hämeenpuiston koulu, Suomalainen tyttökoulu, tyttölyseo, ตัมเปเร (1902)
• talouskoulu, ตัมเปเร (1902-1904)
• kuokkalan Kartano, Jyväskylä (1904)
• aleksanterin kansakoulu, ตัมเปเร (1906)
• Keski-Suomen kirjailijatalo ENT, stooren Talo, Jyväskylä (1906)
•kaukajärven Kartano, messukylä (nyk. ตัมเปเร; 1906) (purettu)
• Tampereen paloasema, ตัมเปเร (1907)
• nuolialan kansakoulu, Pirkkala (1907)
• kotitalouskoulu, Karjaa (1907)
•kesärannankesähuvila, teisko (1907)
• otavan koulu, ENT kansakoulu, อีซาล (1908)
• haiharan puutarhapaviljonki, ตัมเปเร (1908) (purettu)
•kesämaankesähuvila, teisko (1908)
• Pispalan Kirkko, Pohjois-Pirkkala (myöhemminตัมเปเร, 1908) (paloi 1968)
• ebeneser-Talo, เฮลซิงกิ (sörnäinen) (1908)
• mikkelin yhteiskoulu, มิคเคลิ (1908-1909)
• ruotsalainen yhteiskoulu, เตอร์กู (1909)
1910-luku [muokkaa]


joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu.
• korporaatio Sakala, tartto, Viro (1910)
• Kirkkokatu 10 ENT,Oulun alues​​äästöpankki, Oulu (1911)
•säästöpankin Talo, ตัมเปเร (1911)
• Tampereen kauppaoppilaitos, ตัมเปเร (1911)
• tampellan isännöitsijän asunto, ตัมเปเร (1912)
• yhteislyseo, เรามา (1912)
• joensuun vapaaopisto, joensuun entinen yhteiskoulu, โจเอินซู (1912)
• kaupungin kansakoulu, puistokoulu, Jyväskylä (1912)
•เอสโตเนีย-Teatteri tallinnassa (1913) yhdessä armas lindgrenin kanssa
• yhteiskoulu, รอวาเนีย (1914)
• Vanha kaupunginkirjasto (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö) NYK Jyväskylän yliopiston hallintorakennus rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
• Keski-pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, haapavesi (1917)
• kansakoulu, ซาวอนลินนา (1917)
1920-1940-luvut [muokkaa]


Uusi ylioppilastalo, เฮลซิงกิ (armas ja ลินด์เกรน lönn wivi)
•วิลล่าฟอน konov, kulosaari,ensin Helsingin maalaiskunta, vuodesta 1922 Kulosaaren huvilakaupunki - NYK เฮลซิงกิ (1920)
• verkatehtaan rakennuksia, ตัมเปเร (1921-1923) (Osa purettu)
• yhteiskoulu, รอวาเนีย (1922)
• lastentalo, Hyvinkää (1923)
• kansakoulu, ซาวอนลินนา (1926)
• nnky: n Talo ( Hospitz), ซาวอนลินนา (1930)
• Observatorio, Nurmijarvi (1940-1941)
•tähtelän Observatorio, Sodankylä (1945)
yhteisiätöitä [muokkaa]
• Sakala-korporaation (osakunta) Talo, tartto, Viro (1911) yhdessä armas lindgrenin kanssa
• Uusi ylioppilastalo, เฮลซิงกิ, (1912) yhdessä armas lindgrenin kanssa
•-Teatteri เอสโตเนีย, Tallinna, Viro (1913 ) yhdessä armas lindgrenin kanssa
• nnky: n Talo (Hotelli Helka), เฮลซิงกิ (1928) yhdessä Aili Salli ahteen kanssa

wivi lönn (1872-1966) Oli ensimmäinen Suomalainen โอมาน arkkitehtitoimiston perustanut nainen ฮัน opiskeli arkkitehdiksi 1890-luvulla, aikana jolloin naisia​​ hyväksyttiin rakennusalan kouluihin ainoastaan​​ poikkeusluvalla lönn Oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, mutta hanen uraansa ja töihinsä kohdistettu mielenkiinto เมื่อjäänyt usein aikakauden miespuolisten mestareiden varjoonviime vuosikymmeninä wivi lönniäเมื่อ alettu arvostaa YHA enemmänmerkittävänä suomalaisena arkkitehtina เซกา uranuurtajana, Joka Loi pohjaa koko suomessa naisarkkitehtikunnan syntyyn hanen kunniakseen perustettiin Suomen naisarkkitehtien yhdistys architecta vuonna 1942 ja hänellemyönnettiin professorin ตอนบ่าย vuonna 1959
โอลิเวีย (wivi) Mathilda lönn syntyi 20 toukokuuta 1872 isänsä hanen,panimomestari Wilhelm lönn, Oli solminut avioliiton pirkkalaisen Mathilda sirénin kanssa vuonna 1869 wivi Oli Lapsi perheen toinen vanhimman pojan, Fredrik Wilhelmin eli Villen ja wivin jälkeen perheeseen syntyi vielä poika emil Arvid ja tytär Aina maria perhe asui Tampereen onkiniemessä, oluttehtaan läheisyydessä วิลเฮล์lönnin kuoltua toukokuun 23päivänä 1888 Mathilda lönnistä Tuli neljän lapsen elättäjä yksinhuoltaja ja aluksi perhe asui vuokralla amurissa, Puutarhakatu 27: SSA vuonna 1893 Mathilda lönn Osti เล็บ Puutarhakatu: 40 STA ja ไทร toimeentulonsa huoneita vuokraamalla
wivi lönnin uravalintaan vaikutti hanen äitin​​sä antama esimerkki voimakkaasta ja itsenäisesti toimeentulonsa palkkatyöllä naisesta hankkivastaMathilda lönn kannusti wiviä taiteellisen Uran luomisessa ja koulutuksen hankkimisessa, mihin hanen sukupolvensa naisille ei juurikaan annettu mahdollisuuksia Aidin suvun (ไซเรน. มม. sukua eduskuntatalon suunnitelleelle arkkitehti js sirénille) puolelta lienevät periytyneet Myos taiteelliset ja matemaattiset lahjat wivi lönnเมื่อ muistellut äidistään:"Minun äidistäni olisi tullut Hyvä arkkitehti. Han Oli taiteellinen ja Han osasi tehdä Kaiken kauniiksi. Han Oli Aina kannustamassa minua uusiin suorituksiin" (haastattelu yh​​teishyvä-lehdessä 1/1962) Aidin kerrotaan ja avustaneen ujoa pidättyväätytä

ผลลัพธ์ (ไทย) 2:

Wivi Lönn
จากวิกิพีเดีย สารานุกรมฟรี
ไป: นำทาง ค้นหา
Olivia Mathilda Lönn

เกิด 20 พฤษภาคม เนียร์ช
แทม แกรนด์ดัชชีฟินแลนด์

ตาย 27 ธันวาคม 1966 (อายุ 94)
เฮลซิงกิ ฟินแลนด์

สัญชาติฟินแลนด์
รางวัลรางวัลสถาปัตยกรรมโรงเรียนเศรษฐศาสตร์ของแทม ชื่อของ "ศาสตราจารย์" โดยสมาคมสถาปนิกฟินแลนด์

โรงละครอาคารเอสโทเนีย

โครงการ Uusi Ylioppilastalo

Sodankylä ออกแบบธรณีหอดูดาว
Wivi Lönn (20 เนียร์ชพฤษภาคม – 27 1966 ธันวาคม) เกิดเป็น Olivia Mathilda Lönn สถาปนิกฟินแลนด์ เธอเป็นผู้หญิงคนแรกที่ได้รับตำแหน่งกิตติมศักดิ์ของ "ศาสตราจารย์" โดยสมาคมสถาปนิกฟินแลนด์[1]
เนื้อหา
[ซ่อน]
• 1 ช่วงชีวิตและการศึกษา
• 2 อาชีพหลัง
• 3 อาคารโดดเด่น
• 4 ดู
อ้างอิง• 5
ลิงก์• 6
ช่วงชีวิตและการศึกษา [แก้ไขแหล่ง | แก้ไข]
Olivia Mathilda Lönn เกิดหมู่บ้านของ Onkiniemi ใกล้แทมบน 20 พฤษภาคม เนียร์ช พ่อของเธอถูก Wilhelm Lönn, brewer ท้องถิ่น และแม่ของเธอ Mathilda ไซเรน หลังจากจบการศึกษาจากโรงเรียนอุตสาหกรรมแทม เธอย้ายสู่เฮลซิงกิแวนต้า จาก 1893 การ 1896 เธอศึกษาสถาปัตยกรรมที่โรงเรียนสารพัดช่างของมหาวิทยาลัยเฮลซิงกิ ในช่วงเวลาเดียวกัน เธอชนะรางวัลแรกในการแข่งขันหลายสถาปัตยกรรม[1] ในระหว่างชีวิตของเธอ เธอพัฒนามิตรภาพที่ใกล้ชิดกับ Hanna Parviainen ซึ่งเธอร่วมมือการหลายครั้ง
อาชีพภายหลัง [แก้ไขแหล่ง | แก้ไข]


ละครเอสโตเนีย
เธอจบการศึกษาจากมหาวิทยาลัยเฮลซิงกิถูกตาม ด้วยการจัดตั้งสำนักสถาปัตยกรรมของเธอ ใจเธอสถาปนิกอิสระฝึกหญิงแรกของฟินแลนด์[1][2] ในปี 2447 เธอชนะรางวัลสถาปัตยกรรมแรกในการประกวดโรงเรียนเศรษฐศาสตร์ของแทม[2] จาก 1909 ถึงค.ศ. 1913 Wivi Lönn และ Lindgren น่ารักออกแบบ และสร้างโรงละครเอสโทเนียในสไตล์อาร์ตนูโว และ Uusi Ylioppilastalo[3] ในปี 1913 เธอย้ายไป Jyväskylä ที่เธอพัฒนาหลายโครงการสถาปัตยกรรม ฝ่ายโรงเรียน โรงงาน และหลายอาคารอื่น ๆ ในปี 1913 Sodankylä ธรณีเกตุ ออกแบบ เธอยังเสร็จ
ใน 1910s เธอออกแบบคฤหาสน์ใน Jyväskylä Alvar Aalto สถาปนิกฟินแลนด์รู้จักกันดี โครงการสำเร็จใน 1915[4] ร่วมในปี 1920 เธอมือกับ Hanna Parviainen ในสถาปัตยกรรมหลายโครงการในพื้นที่ของ Jyväskylä โรงเรียนสถานรับเลี้ยงเด็ก สถานีสุขภาพ โบสถ์ และไลบรารี ขณะเดียวกัน เธอออกแบบ และสร้างสำนักงานใหญ่ของหนุ่มสาวสตรีคริสเตียนสมาคม (แค่) ในเฮลซิงกิ ในปีค.ศ. 1945 Sodankylä ธรณีเกตุ ออกแบบ เธอยังเสร็จ ในปี 1956 เธอกลายเป็นผู้หญิงคนแรกที่ได้รับตำแหน่งกิตติมศักดิ์ของ "ศาสตราจารย์" โดยสมาคมสถาปนิกฟินแลนด์[1]
Wivi Lönn ที่เสียชีวิตในวันที่ 27 ธันวาคม 1966 ในเฮลซิงกิ
อาคารที่โดดเด่น [แก้ไขแหล่ง | แก้ไข]
• Uusi Ylioppilastalo, 1910
•อยู่ Sakala คอนแวนต์ 1911
•โรงละครเอสโทเนีย ค.ศ. 1913
• Sodankylä ธรณีหอดูดาว 1945
Wivi Lönn
วิกิพีเดีย
Loikkaa: valikkoon ฮะ
โอลิเวีย Mathilda Wivi Lönn

Syntynyt 20 toukokuuta เนียร์ช
แทม

Kuollut 27 joulukuuta 1966 (94 vuotta)
เฮลซิงกิ

Ammatti arkkitehti

Vanhemmat Mathilda Lönn panimomestari เอ็มมานูเอล Wilhelm Lönn


Säästöpankkirakennus Oulussa
Olivia Mathilda Lönn "Wivi" (20. toukokuuta เนียร์ชแทม – 27. เฮลซิงกิ joulukuuta 1966) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, toimiston joka perusti โอมาน Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea Wivi Lönn opiskeli Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896[1]
Sisällysluettelo
[piilota]
• 1 Työura
o 1.1 Omia töitä
 1.1.1 Ennen vuotta 1910
 1.1.2 1910 luku
 1.1.3 1920–1940 luvut
töitä Yhteisiä o 1.2
• 2 Lähteet
• 3 Aiheesta muualla
Työura [muokkaa]
Wivi Lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen Ensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) hän työskenteli kotikaupungissaan Tampereella opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin arkkitehtitoimistoissa Työskennellessään Tarjanteen toimistossa osallistui hän Kansallisteatterin piirtämiseen Wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi työskenteli Nyströmin toimistossa Oli heistä Eräs น่ารัก Lindgren jonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti arkkitehtitoimiston โอมาน 1900-luvun alussa Tampereella asuessaan Lönn voitti suuren โอซาน arkkitehtuurikutsukilpailuista[2]
Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään Hän asettui asumaan "Älylässä" (เอ็นวายเค Jyväskylän Mattilan kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911 Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta Toinen työskentelyvaihe päättyi, kun Lönn vuonna 1918 muutti ensin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen, huvilakaupunkiin itsenäiseen vuodesta ค.ศ. 1922 Kulosaareen.
Kolmannen Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun Säynätsaloon valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930 luvun alussa, kun rakennustyyli vaihtui 1920-luvun klassismista funktionalismiin[3]
Wivi Lönn บน haudattu kotikaupunkiinsa Tampereen Kalevankankaalle.
Omia töitä [muokkaa]
Ennen vuotta 1910 [muokkaa]


yhteiskoulusta Yksityiskohta Turun Ruotsalaisesta
koulu • Pyynikin เอนท์ Hämeenpuiston koulu, Suomalainen Tyttökoulu, Tyttölyseo แทม (1902)
Talouskoulu แทม (1902–04) •
• Kuokkalan kartano, Jyväskylä (1904)
kansakoulu • Aleksanterin แทม (1906)
• Keski-Suomen Kirjailijatalo เอนท์ Stooren talo, Jyväskylä (1906)
kartano • Kaukajärven, Messukylä (เอ็นวายเค แทม 1906) (purettu)
paloasema • Tampereen แทม (8 ธันวาคมพ.ศ. 2450)
kansakoulu • Nuolialan, Pirkkala (8 ธันวาคมพ.ศ. 2450)
• Kotitalouskoulu, Karjaa (8 ธันวาคมพ.ศ. 2450)
kesähuvila • Kesärannan, Teisko (8 ธันวาคมพ.ศ. 2450)
koulu • Otavan เอนท์ kansakoulu, Iisalmi (1908)
puutarhapaviljonki • Haiharan แทม (1908) (purettu)
• Kesämaan kesähuvila, Teisko (1908)
kirkko • Pispalan, Pohjois-Pirkkala (myöhemmin แทม 1908) (paloi 1968)
• Ebeneser-talo เฮลซิงกิแวนต้า (Sörnäinen) (1908)
yhteiskoulu • Mikkelin, Mikkeli (1908–09)
yhteiskoulu • Ruotsalainen, Turku (1909)
1910-luku [muokkaa]


Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu.
Korporaatio Sakala, Tartto, Viro (1910) •
• Kirkkokatu 10 เอนท์ อูลัน aluesäästöpankki, Oulu (1911)
• Säästöpankin talo แทม (1911)
Tampereen kauppaoppilaitos แทม (1911) •
• Tampellan isännöitsijän asunto แทม (ซาวน่า)
• Yhteislyseo, Rauma (ซาวน่า)
vapaaopisto • Joensuun, entinen Joensuun yhteiskoulu, Joensuu (ซาวน่า)
kansakoulu • Kaupungin, Puistokoulu, Jyväskylä (ซาวน่า)
yhdessä Tallinnassa (ค.ศ. 1913) •เอสโตเนีย-teatteri kanssa Lindgrenin น่ารัก
• Yhteiskoulu วา (1914)
kaupunginkirjasto Vanha • (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö), เอ็นวายเค Jyväskylän yliopiston hallintorakennus Rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
• Keski Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, Haapavesi (1917)
• Kansakoulu, Savonlinna (1917)
1920–1940-luvut [muokkaa]


Uusi ylioppilastalo เฮลซิงกิ (Lindgren น่ารัก ja Wivi Lönn)
•วิลล่าฟอน Konov, Kulosaari maalaiskunta ensin Helsingin, huvilakaupunki Kulosaaren vuodesta ค.ศ. 1922 – เอ็นวายเค เฮลซิงกิ (1920)
rakennuksia • Verkatehtaan แทม (1921–23) (osa purettu)
• Yhteiskoulu วา (1922)
• Lastentalo, Hyvinkää (1923)
• Kansakoulu, Savonlinna (1926)
talo • NNKY:n (Hospitz), Savonlinna (1930)
Observatorio, Nurmijärvi (1940–41) •
• Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)
Yhteisiä töitä [muokkaa]
• Sakala-korporaation (osakunta) talo, Tartto, Viro (1911) yhdessä kanssa Lindgrenin น่ารัก
• Uusi Ylioppilastalo เฮลซิงกิ kanssa yhdessä (ซาวน่า) น่ารัก Lindgrenin
•เอสโตเนีย-teatteri, Tallinna, yhdessä (ค.ศ. 1913) Viro kanssa Lindgrenin น่ารัก
talo • NNKY:n (Hotelli Helka), kanssa Aili Salli Ahteen yhdessä เฮลซิงกิ (1928)

Wivi Lönn (เนียร์ช-1966) oli ensimmäinen suomalainen โอมาน arkkitehtitoimiston perustanut nainen Hän opiskeli arkkitehdiksi 1890-luvulla, aikana jolloin naisia hyväksyttiin rakennusalan kouluihin ainoastaan poikkeusluvalla Lönn oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, mutta hänen uraansa ja töihinsä kohdistettu mielenkiinto jäänyt usein aikakauden miespuolisten mestareiden varjoon บน Vuosikymmeninä Viime Wivi Lönniä บน alettu arvostaa yhä enemmän merkittävänä suomalaisena arkkitehtina sekä uranuurtajana, joka ลอย pohjaa โคโค่พาล์ม naisarkkitehtikunnan syntyyn Suomessa Hänen kunniakseen perustettiin yhdistys naisarkkitehtien Suomen Architecta vuonna ปี 1942 ja hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1959
syntyi Mathilda Lönn โอลิเวีย (Wivi) 20 toukokuuta เนียร์ช Hänen isänsä panimomestari Wilhelm Lönn, oli solminut avioliiton pirkkalaisen vuonna kanssa Mathilda Sirénin งแมง Wivi oli perheen toinen lapsi Vanhimman pojan, ja Fredrik ลี Wilhelmin Villen Wivin jälkeen perheeseen syntyi vielä poika tytär Emil Arvid จะมารีอานา Asui Perhe Tampereen Onkiniemessä, oluttehtaan läheisyydessä Wilhelm Lönnin kuoltua toukokuun 23 päivänä 1888 Mathilda Lönnistä tuli neljän lapsen yksinhuoltaja ja elättäjä Aluksi perhe asui vuokralla Amurissa, Puutarhakatu 27:ssä Vuonna 1893 Mathilda Lönn osti talon Puutarhakatu 40:stä ja ไทร toimeentulonsa huoneita vuokraamalla
Wivi Lönnin uravalintaan vaikutti hänen äitinsä antama esimerkki voimakkaasta ja itsenäisesti toimeentulonsa palkkatyöllä hankkivasta naisesta Mathilda Lönn kannusti Wiviä taiteellisen uran luomisessa ja koulutuksen hankkimisessa, mihin hänen sukupolvensa naisille ei juurikaan annettu mahdollisuuksia Äidin suvun (Sirén, sukua มม. eduskuntatalon suunnitelleelle arkkitehti Sirénille เจเอส) puolelta lienevät periytyneet myös taiteelliset ja matemaattiset lahjat Wivi Lönn บน muistellut äidistään: "Minun äidistäni olisi tullut hyvä arkkitehti Hän oli taiteellinen ja hän osasi tehdä kaiken kauniiksi Hän oli นา kannustamassa minua uusiin suorituksiin" (Haastattelu Yhteishyvä - lehdessä 1/1962) Äidin kerrotaan avustaneen ujoa ja pidättyvää tytä

ผลลัพธ์ (ไทย) 3:

wivi lönn
จากวิกิพีเดีย,ที่แบบไม่เสียค่าบริการสารานุกรม
ข้ามไปยัง:การนาวิเกตและค้นหา
ดอร์" mathilda lönn

เกิดวันที่ 20 พฤษภาคม , 1872
ศูนย์กลาง Tampere , Grand Duchy ของ ฟินแลนด์

ตายวันที่ 27 ธันวาคม 1966 (อายุ 94 )
Helsinki , ฟินแลนด์

สัญชาติฟินแลนด์
ซึ่งจะช่วยได้รับรางวัลทางด้านสถาปัตยกรรมของโรงเรียนได้รับรางวัลทางด้านเศรษฐศาสตร์ของศูนย์กลาง Tampere ,ชื่อของ"ศาสตราจารย์"จากฟินแลนด์ของสมาคม สถาปนิก

อาคารเอสโตเนียโฮ มเธียเตอร์

โครงการการออกแบบ uusi ylioppilastalo

sodankylä ธรณีฟิสิกส์หอดูดาว
wivi lönn ( 20 พฤษภาคม .1872 - 27 ธันวาคม 1966 )เกิดเป็นดอร์" mathilda lönn เป็นสถาปนิกที่ฟินแลนด์ เธอเป็นผู้หญิงจะได้รับรางวัลกิตติมศักดิ์ชื่อของ"ศาสตราจารย์"จากฟินแลนด์ของสมาคมสถาปนิก.[ 1 ],

เนื้อหา[ซ่อน]
• 1 ช่วงแรกของชีวิตและการศึกษา
• 2 ใน ภายหลัง อาชีพ
• 3 มีชื่อเสียงอาคาร
• 4 นอกจากนั้นยังจะได้รับชม
• 5 การอ้างอิง
• 6 ภายนอก L
ซึ่งจะช่วยการศึกษาและอายุการใช้งานตั้งแต่เช้าตรู่[แก้ไขแหล่ง|แก้ไข]
ดอร์" mathilda lönn เกิดมาในหมู่บ้าน onkiniemi ใกล้กับศูนย์กลาง Tampere ในวันที่ 20 พฤษภาคม .1872 พ่อของเธอเป็น Wilhelm lönn อัโนมัติในท้องถิ่นและเป็นแม่ของเธอ mathilda ไซเรน หลังจากที่สิ้นสุดจากอุตสาหกรรมโรงเรียนของเมือง Tampere แต่เธอย้ายไปอยู่เมือง Helsinkiจากปี 1893 จริงๆในปี 1896 เธอเรียนสถาปัตยกรรมที่ Polytechnic University ของ Helsinki ในระหว่างช่วงเวลาเดียวกันกับที่เธอได้รับรางวัลเป็นครั้งแรกในหลายทางสถาปัตยกรรมการแข่งขัน.[ 1 ]ในระหว่างชีวิตของเธอเธอ มิตรภาพ พัฒนาอยู่ใกล้กับ Hanna parviainen พร้อมด้วยที่เธอทำงานร่วมกันหลายครั้งหลายหน.
ใน ภายหลัง อาชีพ[แก้ไข|แหล่งที่มาแก้ไขโฮมเธียเตอร์]



เอสโตเนียเธอจบการศึกษาจากมหาวิทยาลัยของ Helsinki ตามมาด้วยการการจัดตั้งสำนักงานทางสถาปัตยกรรมของเธอทำให้เธอได้อย่างอิสระสถาปนิกหญิงซ้อมเป็นครั้งแรกของประเทศฟินแลนด์.[ 1 ],[ 2 ]ในปี 1904 .เธอได้รับรางวัลทางด้านสถาปัตยกรรมแห่งแรกในการแข่งที่โรงเรียนของเศรษฐกิจของเมือง Tampere แต่[ 2 ]จากปี 1909 ถึงปี 1913 wivi lönn lindgren Armas และได้รับการออกแบบและสร้างขึ้นเอสโตเนียโฮมเธียเตอร์ในสไตล์ Art Nouveau และ uusi ylioppilastalo .[ 3 ]ได้ในปี 1913 เธอย้ายไปอยู่ jyväskylä ที่เธอพัฒนาโครงการหลายทางสถาปัตยกรรมในจำนวนนี้โรงเรียนโรงงานและอาคารอื่นๆอีกหลายคน. ในปี 1913 sodankylä ธรณีฟิสิกส์หอดูดาวที่ได้รับการออกแบบโดยเธอเป็นที่เรียบร้อยแล้ว.
ยังใน 1910 s ที่เธอได้รับการออกแบบมาเป็นแมนชั่นที่ใน jyväskylä ของ Alvar Aalto สถาปนิก,ฟินแลนด์,ที่มีชื่อเสียง โครงการจะเสร็จสิ้นในปี 1915 และ.[ 4 ]ในช่วงทศวรรษที่ 1920 s ที่เธอร่วมมือกับ Hanna ' s Grille parviainen ในโครงการทางสถาปัตยกรรมจำนวนมากในพื้นที่ของ jyväskylä เช่นโรงเรียนสถานีการดูแล สุขภาพ เด็กโบสถ์และไลบรารีที่ในช่วงเวลาเดียวกับที่เธอได้รับการออกแบบและสร้างขึ้นที่สำนักงานใหญ่ของชาวคริสต์การเชื่อมโยงของหนุ่มผู้หญิง(")ใน Helsinki ในปีค.ศ. 1945 sodankylä ธรณีฟิสิกส์หอดูดาวที่ได้รับการออกแบบโดยเธอเป็นที่เรียบร้อยแล้วด้วย ในปี 1956 เธอกลายเป็นผู้หญิงคนแรกที่ได้รับรางวัลเรื่องกิตติมศักดิ์ของ"ศาสตราจารย์"โดยการเชื่อมโยงฟินแลนด์ของสถาปนิก.[ 1 ],
wivi lönn เสียชีวิตในวันวันที่ 27 ธันวาคม 1966 ใน Helsinki .
มีชื่อเสียงอาคาร[แก้ไข|แหล่งที่มาแก้ไข] ylioppilastalo
• uusi 1910
• korp ! sakala สำนักนางชี, 1911
•เอสโตเนีย, 1913
• sodankylä ธรณีฟิสิกส์ Observatory ,, 1945
wivi lönn วิกิพีเดีย

loikkaa : valikkoon , hakuun
ดอร์" mathilda wivi lönn

syntynyt 20 . toukokuuta 1872
ศูนย์กลาง Tampere

kuollut 27 . joulukuuta 1966 ( 94 vuotta )
Helsinki

ammatti arkkitehti

vanhemmat mathilda lönn ,panimomestari emanuel Wilhelm lönn



ดอร์" säästöpankkirakennus oulussa mathilda " wivi " lönn ( 20 . toukokuuta ศูนย์กลาง Tampere .1872 - 27 . joulukuuta 1966 Helsinki ) oli suomalainen arkkitehti Ja suomen ensimmäinen naisarkkitehti , joka perusti โอมาน toimiston . huomattava suomea ympäri koulurakennuksia käsittää tuotannostaan hänen osa .wivi lönn opiskeli polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla Ja valmistui vuonna ปี 1896 [ 1 ]
sisällysluettelo

][ piilota • 1 työura
o 1.1 omia töitä
 1.1.1 ennen vuotta 1910
 1.1.2 1910 - luku
 1.1.3 1920 - 1940 - luvut
o 1.2 yhteisiä töitä

• 2 lähteet • 3 aiheesta muualla
työura [ muokkaa ]
wivi lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen .työskenteli hän ensimmäisen vaiheen aikana ( alkaen vuodesta 1898 ) kotikaupungissaan arkkitehtitoimistoissa tampereella opettajiensa tarjanteen nyströmin Ja työskennellessään tarjanteen kansallisteatterin piirtämiseen hän osallistui toimistossa . wivin nyströmin toimistossa työskenteli useampi jäsenistä opiskelutoveripiirin . eräs Armas lindgren oli heistäjonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia . arkkitehtitoimiston vaihteessa lönn perusti โอมาน vuosisadan . jyväskylään 1900 - luvun alussa tampereella asuessaan lönn voitti suuren osan arkkitehtuurikutsukilpailuista .[ 2 ]
wivi lönnin veli wille lönn houkutteli sisarensa muuttamaan . hän asettui asumaan " älylässä "( nyk.jyväskylän mattilan kaupunginosassa ) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911 . rakennusta asuinalueensa asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta jyväskylässä . toinen päättyi työskentelyvaihe Kun lönn vuonna 1918 muutti ensin helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen vuodesta 1922 itsenäiseen huvilakaupunkiin kulosaareen .
kolmannenhelsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun . asemakaavan omakotitaloalueen sinne piirsi hän lisäksi joiden rakennuksia useita aikana tänä valmistui säynätsaloon . lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930 - luvun alussa Kun rakennustyyli vaihtui 1920 - luvun klassismista funktionalismiin .[ 3 ]
wivi lönn บน kotikaupunkiinsa haudattu tampereen kalevankankaalle .
omia töitä [ muokkaa ]
vuotta ennen 1910 [ muokkaa ] koulu ruotsalaisesta yhteiskoulusta
• pyynikin turun


yksityiskohta Ent . koulu hämeenpuiston suomalainen tyttökoulu tyttölyseo ศูนย์กลาง Tampere ( 1902 )
• talouskoulu ศูนย์กลาง Tampere ( 1902-04 ) kartano
• kuokkalan jyväskylä ( 1904 ) kansakoulu
• aleksanterin ศูนย์กลาง Tampere ( 1906 )
• keski-suomen kirjailijatalo Ent . stooren ตะโละใสต jyväskylä ( 1906 ) kartano
• kaukajärven messukylä ( nyk. ศูนย์กลาง Tampere ; 1906 )( purettu )
• tampereen paloasema ,ศูนย์กลาง Tampere ( 1907 )
• nuolialan kansakoulu , pirkkala ( 1907 )
• kotitalouskoulu , karjaa ( 1907 )
• kesärannan kesähuvila , teisko ( 1907 )
• otavan koulu , Ent . kansakoulu , Iisalmi ( 1908 )
• haiharan puutarhapaviljonki ,ศูนย์กลาง Tampere ( 1908 )( purettu )
• kesämaan kesähuvila , teisko ( 1908 )
• pispalan kirkko , pohjois-pirkkala ( myöhemmin ศูนย์กลาง Tampere , 1908 )( paloi 1968 )
• ebeneser - ตะโละใสต,เฮลซิงกิ( sörnäinen )( 1908 )
• mikkelin yhteiskoulu , mikkeli ( 1908 - 09 )
• ruotsalainen yhteiskoulu , Turku ( 1909 )
1910 - luku [ muokkaa ]


joensuun vapaaopisto , entinen yhteiskoulu .
• korporaatio sakala , tartto , viro ( 1910 )
• kirkkokatu 10 , Ent .oulun aluesäästöpankki , Oulu ( 1911 )
• säästöpankin ตะโละใสต,ศูนย์กลาง Tampere ( 1911 )
• tampereen kauppaoppilaitos ,ศูนย์กลาง Tampere ( 1911 )
• tampellan isännöitsijän asunto ,ศูนย์กลาง Tampere ( 1912 )
• yhteislyseo , rauma ( 1912 )
• joensuun vapaaopisto , entinen joensuun yhteiskoulu , joensuu ( 1912 )
• kaupungin kansakoulu , puistokoulu , jyväskylä ( 1912 )
•เอสโตเนีย - teatteri tallinnassa ( 1913 ) yhdessä Armas lindgrenin kanssa
• yhteiskoulu Rovaniemi ( 1914 )
• vanha kaupunginkirjasto ( V ปี 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö ) nyk. jyväskylän yliopiston hallintorakennus rehtoraatti , jyväskylä ( 1916 )
• keski-pohjanmaan kansanopisto , päärakennus , haapavesi (, 1917 ),)
• kansakoulu , savonlinna (, 1917 ),)
1920 - 1940 - luvut [ muokkaa ]


uusi ylioppilastalo ,เฮลซิงกิ( Armas lindgren Ja wivi lönn )
•วิลล่าฟอน konov , kulosaari ,ensin maalaiskunta helsingin vuodesta 1922 kulosaaren huvilakaupunki - nyk. เฮลซิงกิ( 1920 )
• verkatehtaan rakennuksia ,ศูนย์กลาง Tampere ( 1921 - 23 )( osa purettu )
• yhteiskoulu , Rovaniemi ( 1922 )
• lastentalo , hyvinkää ( 1923 )
• kansakoulu , savonlinna ( 1926 )
• nnky : N ตะโละใสต( hospitz ), savonlinna ( 1930 )
• observatorio , nurmijärvi ( 1940 - 41 )
• tähtelän observatorio , sodankylä (, 1945 )
yhteisiä töitä [ muokkaa ]
• sakala - korporaation ( osakunta )ตะโละใสต, tartto , viro ( 1911 ) yhdessä Armas lindgrenin kanssa
• uusi ylioppilastalo ,เฮลซิงกิ( 1912 ) yhdessä Armas lindgrenin kanssa
•เอสโตเนีย - teatteri , tallinna , viro ( 1913 ) yhdessä Armas lindgrenin kanssa
• nnky : N ตะโละใสต( hotelli helka ),เฮลซิงกิ( 1928 ) yhdessä aili salli ahteen kanssa

wivi lönn ( 1872-1966 ) oli ensimmäinen suomalainen โอมาน arkkitehtitoimiston perustanut nainen . poikkeusluvalla aikana jolloin naisia hyväksyttiin rakennusalan kouluihin ainoastaan opiskeli arkkitehdiksi 1890 - luvulla hän . oli lönn tuottelias Ja innovatiivinen arkkitehti mutta hänen uraansa Ja töihinsä kohdistettu mielenkiinto บน usein jäänyt aikakauden miespuolisten mestareiden varjoonviime wivi lönniä vuosikymmeninä บน uranuurtajana alettu arvostaa yhä enemmän merkittävänä suomalaisena arkkitehtina sekä suomessa syntyyn naisarkkitehtikunnan Koko Head pohjaa Loi joka . mathilda lönn hänen kunniakseen perustettiin suomen naisarkkitehtien yhdistys architecta vuonna 1942 Ja hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1959
ดอร์"( wivi ) syntyi 20 . toukokuuta .1872 . isänsä hänenWilhelm lönn panimomestari oli solminut avioliiton pirkkalaisen mathilda sirénin kanssa vuonna 1869 . wivi lapsi toinen perheen oli . pojan vanhimman fredrik wilhelmin aina มาเรียเอลี villen Ja wivin jälkeen perheeseen syntyi vielä poika emil arvid Ja tytär . asui perhe tampereen onkiniemessä läheisyydessä oluttehtaan . Wilhelm lönnin kuoltua toukokuun 23 .päivänä 1888 mathilda lönnistä tuli neljän lapsen yksinhuoltaja Ja elättäjä . aluksi amurissa vuokralla asui perhe puutarhakatu 27 : ssä . vuonna .1893 mathilda lönn vuokraamalla osti ลักษณะคล้ายกับอุ้งเล็บ puutarhakatu 40 : stä Ja ไทร toimeentulonsa huoneita .
wivi lönnin naisesta uravalintaan vaikutti hänen äitinsä antama esimerkki voimakkaasta Ja itsenäisesti toimeentulonsa palkkatyöllä hankkivasta .mathilda lönn kannusti wiviä taiteellisen uran luomisessa Ja koulutuksen hankkimisessa mihin hänen sukupolvensa naisille เมืองเอลโดะรา - โด juurikaan annettu mahdollisuuksia . äidin suvun ( sirén j.s. sirénille arkkitehti suunnitelleelle eduskuntatalon มม. sukua ) puolelta lienevät periytyneet myös taiteelliset Ja matemaattiset lahjat wivi lönn บน äidistään muistellut" minun arkkitehti hyvä tullut olisi äidistäni . hän oli taiteellinen Ja hän osasi tehdä kaiken kauniiksi . hän oli aina kannustamassa minua uusiin suorituksiin "( haastattelu yhteishyvä - lehdessä 1/1962 ) äidin kerrotaan avustaneen ujoa Ja pidättyvää tytä